maanantai 27. kesäkuuta 2011

Uusi päiväjärjestys

Helmin ensimmäinen koulupäivä Saksassa on ohi. Tehtiin ensimmäiset kotitehtävät yhdessä. Niihin meni pari tuntia aikaa. Suomessa ei olla vielä (käsittääkseni) aloitettukaan kertotaulua, ja nyt oli läksynä tehtäviä ysin kertotaulusta. Samoin kellonajoista yli 12 puolen päivän eli kellonajat 13-24. Helmi ei tunne kelloa vielä.

Ajattelimme siis, että Helmi hyppää Suomen ykköseltä Saksan kolmoselle. Käy nyt Saksan kakkosta tässä kuukauden ennen kesälomia. Miksi ajattelimme näin? Saksassa voi alkaa koulun vuotta aiemmin kuin Suomessa, mutta voi myös alkaa samaan aikaan kuin Suomessa aletaan. Koska Helmi on syntynyt helmikuussa, ajattelimme, että hän voisi näppäränä tyttönä (todistuksenkin mukaan) hyvinkin pärjätä siinä porukassa, joka alkoi koulunsa silloin kuin Suomessa alettiin eskari. Pitkällä tuntuvat kyllä olevan.

Minulle selkisi pari muutakin asiaa. Aamupäivisin, kun lapset ovat koulussa, täytyy hoitaa kaikki juoksevat asiat (kotityöt, kauppareissut, oma aika - mitä se on). Lasten tultua koulusta syödään äidin huolella valmistama ruoka. Lapset eivät saa koulussa kuin omat eväänsä. Sehän tarkoittaa, että koko heidän ravintoympyränsä tulee siitä, mitä minä heille laadin! Ruokahuoltoa ei siis voi tehdä yhdellä kädellä. Siihen täytyy paneutua, ja sen tulee olla terveellistä ja monipuolista. Sen jälkeen alkaa lasten toinen koulupäivä suomeksi. Käydään läpi kaikki se, mitä he eivät ymmärtäneet päivän aikana. Sen lisäksi täytyy pitää yllä Suomen kieltä. Kaikki tämä tapahtuu sitten niin, että lapset jaksavat. Ja minulla ei ole minkäänlaisia pedagogisia opintoja, mutta lyhyt pinna minulla kyllä on.

Ajattelin sitten "kotikoulun" jälkeen ottaa lapset mukaan askareisiini (kun en tajunnut, että ruoka on tehtävä silloin, kun lapset ovat pois kotoa). Valmistimme ruoan yhdessä, ja tulemme tekemään sen vielä monta monituista kertaa.


Ja huomatkaa siis: meillä EI ole keittiötä. Meillä tiskataan käsin vähiä astioitamme. Loput ovat vielä pahvilaatikoissa rasittamassa vanhan mieltä.




Tällä hetkellä meillä on vain noin toisemme. Kaikki mitä me tehdään, lähtee noin meistä itsestämme. Kaikki on generoitava itse. On äärimmäisen tärkeää kohdella toisiamme hyvin ja tehdä arjesta mielekästä, että elämä olisi hyvää. Ruoka ainakin maistui hyvin pienille, kun he olivat itse mestareina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Iloitsen jokaisesta kommentista!