tiistai 4. lokakuuta 2011

64. Bergsträsser Winzerfest

Lapset saivat koulusta lappusia, joissa kerrottiin luokkien osallistuvan Winzerfestiin. Lapset kävelisivät kulkueessa ja pukeutuisivat teeman mukaisesti. Tänä vuonna teema oli "Altes erhalten - Neues gestalten". Matin luokka päätti rustata muovipusseista jonkinlaisen vaatekappaleen lapselle, ja Helmin luokkalaiset pukeutuivat johonkin vanhaan. Yksi luokka oli pukeutunut Puuha-Pete -asuihin (kunnostetaan vanhaa).


Me ei selvästi oltu taaskaan ajan tasalla. Äkkiä lukien ajattelin, että kyse on jostakin syyskauden avajaistapahtumasta kaupunginosassamme. Pari päivää ennen tapahtumaa tosin kuulin, että Winzer on viinitilallinen. Ja tämä tapahtuma on heidän sadonkorjuujuhlansa, kun sato on korjattu ja viini on pistetty käymään. Ja nämä juhlat olivat jo 64. järjestyksessään.

 

Tilalliset ajelivat kukkasin koristelluilla traktoreillaan tai hevoskärryillään, vihannes- ja hedelmäviljelijät tukivat kulkuetta jättiläismäisine kurpitsakärryineen, ystävyysseura ainakin Kreikasta osallistui juhlaan, ja vuodeksi valitut viini-, kurpitsa-, peruna- ja mitäniitäolikaan-kuningattaret perintöprinsessoineen nostelivat maljojaan toinen toistaan komeampien avoautojen takaritsoilla istuen. Tunnelman takasivat lukuisat lyömä- ja puhallinsoitinkokoonpanot sekä bändit, joiden idea ei aina ihan kirkastunut kuulijalle. Eniten innoissani olin puhallinorkesterista, joka oli napannut habituksensa Leningrad Cowboysseilta! Tietysti myös poliisi ja palokunta olivat paikalla, vilkut välkkyen.




Katsojat kadun varrella saivat osallistua juhlaan, kun tilalliset, prinssit ja prinsessat kaatelivat avokätisesti maistiaisia yleisölle. Vakikatsojat olivat varustautuneet pienin lasisin mukein, jotka roikkuivat nahkaremmillä kaulassa. Omenoita ja karamellejäkin jaeltiin. Ja prinsessat jakoivat nimikirjoituksillaan varustettuja promokuvia ja kaatelivat viiniä.



Ja jotta totuus ei unohtuisi, olivat myös evankeliset ja katoliset rouvat mukana kulkueessa pitsiliinoineen. Mitä itseironiaa!


Kulkue päättyi suureen halliin, jonne koko viinijuhlien yleisö seurasi mukana. Kulkueessa esiintyneet soittajat esiintyivät pitkin iltaa, ja paikan päältä sai ostaa viiniä, pikaruokaa (bratwurstia), leivonnaisia ja limsaa.


Pihalla oli lapsille vaijeritrampoliini, onnenpyöriä, yms. Eikähän meillä tietenkään ollut käteistä rahaa mukanamme. Olimmehan lähteneet vain katsomaan kulkuetta, johon lasten koulun luokat osallistuvat, ja joka starttaa kotikatumme päästä, noin 150 metrin päästä kodistamme. Onneksi olemme jo saavuttaneet sen verran tunnettuutta, että onnistuimme puhumalla lainaamaan hiukan käteistä, etteivät lapset olisi suoranaisesti kuolleet nälkään toisten pomppimista katsellessaan.


Kulkue starttasi kahdelta, ja kotiin pääsimme illalla kahdeksan pintaan. Se siitä tunnin merkinnästä kalenterissani su-iltapäivälle. Onneksi maanantai oli täällä pyhäpäivä. Saksojen yhdistymisen päivä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Iloitsen jokaisesta kommentista!