sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Jalkapalloa ja vesileikkejä

Taas tämä jaksaa jauhaa jalkapallosta. Tänä viikonloppuna Helmillä oli pelit sekä lauantaina että sunnuntaina. Helmi pelaa F-tytöissä ikänsä puolesta, mutta naapurikylissä on tyttöjoukkueita vasta E-tytöistä ylöspäin, joten meidän F-tytöt ottelevat aina E-tyttöjä vastaan. Otellaan me F-poikiakin vastaan, mutta yhtä kaikki, tilanne on aina vähintäänkin epäreilu. Sehän ei pitkässä juoksussa kuitenkaan ole huono asia. Saadaan hyvää harjoitusta, kun vastus on kova. Yleensä vastus on kyllä aina liian kova, ainakin voiton saavuttamiseksi, mutta hyviä hetkiä pelissä silti toisinaan aina on.

Tänään koettiin aika monta hyvää hetkeä, joista yhden haluan jakaa. Helmi pelasi keskihyökkääjänä ja sai pallon haltuunsa lähtien kuljettamaan sitä kohti maalia.


Vastustajajoukkueen päätä (tai kahta) pidemmät puolustajat lähtivät perään.


Pallotta he saivat urhean taistelijan kiinni.


Ja häiritsivät juuri sen verran, että maalia ei tilanteesta sitten syntynyt. Maalin vasemmalla puolella olevat vanhemmat ovat joukkueemme tyttöjen vanhempia, ja heidän ilmeensä kertovat kaiken. Meidän pienet tyttömme pääsivät yrittämään läpimenoa, vaikka vastassa oli hurjasti isompia ja taitavampia pelaajia.

Vielä minun on aivan pakko jakaa Helmistä yksi kuva, jollaisia olen tottunut näkemään vain lehtien urheilusivuilla :D Helmi on kuvassa kolmas vasemmalta.


Pelien jälkeen olimme luvanneet mennä vesipuistoon, joka on omassa kaupungissamme. Olimme aiemmin käyneet paikassa vain kerran viime kesänä, keskellä päivää. Nyt oli syksy ja ilta. Tunnelma oli aivan toinen kuin viimeksi. Kauhea vääntö altaan keskellä olevalle kelluvalle auringonkukalle oli näköjään kuitenkin sama kesät talvet. Liukkaalle ja liikkuvalle kellukkeelle ei ole ihan helppoa kavuta, eikä siellä ole ihan helppoa pysyä. Reidet ja käsivarret ovat aika pehmeät tunninkin taistelun ja lukemattomien putoamisten ja uudelleenkapuamisten jälkeen. Kuvat on napattu netistä.


Pääaltaalla pidettiin tasatunnein (tai joka toinen tunti - ainakin klo 18 ja 20) laser show. Halliin muodostettiin vesihöyryä koneilla, valot sammuivat, musiikki alkoi soida kovaäänisesti ja laser show ainakin neljällä tykillä räjähti käyntiin. Musiikkina toimi mm. Robin Williamsin I will entertain you, Bonnie Tylerin I need a Hero, Van Halenin Jump. Yleisö mylvi, kun valot sammuivat ja musiikki alkoi pauhata. Ainoat tanssivat vesipedot tulivat kuitenkin Suomesta, ja he olivat naispuolisia.

Höyryävän kuuma ulkoallas valoineen oli myös eksoottinen kokemus täydessä pimeydessä.


Paikassa olisi myös kokonainen saunamaailma erilaisine höyry- ja infrapunasaunoineen, sekä kelohonkainen rantasauna, josta on mahdollisuus pulahtaa järveen uimaan. Tiukkapipoisina suomalaisina vaan emme tunne oloamme mukavaksi saunamaailmassa, jossa kaikki saunovat kaikkien kanssa, vaatteitta. Ehkä tämä menisi ihan vaan aikuisten kesken, mutta emme halua hämmentää lasten mieliä, kun he ovat juuri oppineet sen, että ei ole hienoa paljastella itseään varsinkaan vastakkaiselle sukupuolelle. Nähtäväksi jää löysääkö joulunaika pipoa ja pyyhkeen nyörejä ja ajaako joulusaunan tarve lauteille kaikesta huolimatta. Olen saunonut nyt viimeksi kesäkuussa, lauttamatkalla Helsingistä Travemündeen. Ja siihen asti saunoin joka toinen päivä.

2 kommenttia:

  1. Hyvä Helmi! Olet tosi hyvä jalkapallossa. Sinua tulee ikävä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Ada! Kiva, kun kävit täällä. Tulee kova ikävä. T. Helmi

    VastaaPoista

Iloitsen jokaisesta kommentista!