sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Noloin reissu ikinä

Kun Mikko tuli torstaina puolilta päivin rinteestä kuumeisena ja kun minä mittasin myös yli 37 asteen lukemat ja kun Helmi oli edelleen kuumeessa ja kun molemmat lapset yskivät yöt ja päivät läpensä, päätimme lähteä kotiinpäin päivää suunniteltua aiemmin.

Viikon laskettelulomamme saldo oli: Mikko laski 2 päivää ja 2 tuntia, pienet kävivät kerran ulkona läheisessä leikkipuistossa, minä luin pari kirjaa. Lumihuippuja ihastelin vain huoneemme sekä auton ikkunasta.


Viimeisenä iltana Mikko ja Helmi eivät päässeet edes illalliselle kuumeeltaan ja väsymykseltään. Pyysin, että heille vietäisiin eturuoat huoneeseen. Kuumeen kourissa torkkuessa heistä ei ollut mitään vastusta meidän Ellille, joka söi lähes kaiken Helmin lohikatkarapupastasta, ennen kuin kukaan huomasi, mitä rakkine oli puuhaamassa. Sängyltä pöydälle. Eikä kukaan kieltänyt edes. Mistä syystä sitten rangaistus?

Päätimme kuumeisina ajella reiluun puolimatkaan, yöpyä siinä ja jatkaa seuraavana päivänä kotiin. On aina yhtä jännittävää, kun varaa hotellin pelkästään sijainnin perusteella. Ja kun meillä on muutama muukin määrittävä tekijä. Pedit pitää löytyä neljälle ja koiran pitää päästä mukaan. Ja koska päivä oli pitkäperjantai, löytyi tasan yksi vaihtoehto.

Ferienhausimme makuuhuoneen ruusukuvioisten pitsiverhojen läpi kukkivaa pähkinäpensasta katsellessani mietin, kuinka me joskus aina joudummekaan omituisiin paikkoihin. Huoneissa haisi asumattomalle mummolalle, iltapalaksi meillä oli mukanamme yksi musta banaani, pullollinen appelsiinimehua, kaksi lohkottua päärynää ja yksi omena. Läheisen hotellin ravintolaan emme yksinkertaisesti jaksaneet lähteä. Omassa rakennuksessamme ei ollut lämmintä keittiötä. Ei edes vastaanottoa. Avainkin haettiin hotellilta. Vessanpönttö lakkasi vetämästä, ja Elli joutui taas jäähylle yritettyään syödä äidin käytetyt alushousut.


Totuuden nimissä kuitenkin on sanottava, että huoneet olivat siistit ja nykyaikaiset. Huoneiston keittiö oli hyvin varusteltu, sängyt olivat mukavat ja tyynyt ja täkit paksut ja pehmeät. Lämpöpatterit toimivat moitteettomasti, ja pönttö saatiin hyvin huuhdeltua vesiämpärin avulla. Aamupala hotellilla oli ihana elämys. Pöydät olivat verhotut valkoisin liinoin, ja taustalla soi klassinen musiikki.

Kotiin oli enää alle kolmen tunnin ajomatka.

4 kommenttia:

  1. No huh. Mietinkin, että miten mahdoitte päästä sieltä kotiin. Toivottavasti nyt olo paranemaan päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rauhassa ja pätkissä. Tässä kierrellään vieraiden kanssa paikkoja, vaikka mun peruslämpötila näyttää asettuneen 37 ja 38 väliin :D Essi ja Jaakko <3

      Poista
  2. No, mutta Elli-pikkuisellaha oli nälkä! :) Saa sitä ihminen suunnitella, vaan ei se aina mene niin. Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista

Iloitsen jokaisesta kommentista!