sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Kolme käsilaukkua

Minä en ole koskaan ollut laukkufriikki. Olen kyllä ymmärtänyt niitä, jotka laukkuja hankkivat, mutta itselleni laukku on ollut vain sellainen, joka on oltava, koska tavaraa on helpompi kuljettaa mukana sellaisessa. Itselleni on riittänyt, että on yksi musta ja yksi ruskea laukku. Siis käsilaukku tai sen tapainen. Viime vuosina minulle on riittänyt pelkästään yksi, musta. Ruskeita kenkiäkään minulla ei juurikaan ole ollut, joten...

Se musta ei ole edes ollut minkään merkkinen. Aito nahkalaukku se kuitenkin on ollut. Laadukaskin aivan selvästi, koska ulkonäkö on pysynyt ennallaan, vaikka se on ollut viimeiset 5 vuotta lähestulkoon ainoa kässäräni. Kuva on vanhasta laukustani.


Sitten tapahtui jotain, joka sai maanvyöryn aikaiseksi. Laukusta jäi vetoketjun vedin käteen. Laukku olisi muuten palvellut vielä ainakin toiset viisi vuotta! Satuimme olemaan onnettomuuden hetkellä reissun päällä. Heti lentokentällä kävelin lähimpään laukkukauppaan, koska pelkäsin, että lompakko lähtee helposti menemään vetoketjuttomasta laukusta. Näin tulin sitten hankkineeksi ensimmäisen merkkilaukkuni ikinä. Taas musta, mahdollisimman yksinkertainen.

Tämän pienen, uuden merkkilaukkuni kanssa sitten muutaman viikon opettelin yhteiselämää ja päättelin, että kyllä minä pari muutakin laukkkua tarvitsen. Vaikka vaan uusille kengilleni. Täällä Saksassa on paljon Design Outlettejä. Ihan meidän lähelläkin pari kenkäkauppaa. Ostin ensimmäiset Airsteppini, ja olen niin ihastunut, etteivät nämä varmastikaan jää viimeisiksi. Näyttävätkin aivan minulta!


Käytimme vierailulla olevaa tytärtäni ja hänen poikaystäväänsä Wertheimin Outlet Villagessa. Päätin, että ilman uutta laukkua en kotiin lähde. Lähdin sitten kolmen uuden laukun kanssa. Kuulostaa pahemmalta kuin onkaan. Fossilin myymälässä oli erikoistarjous. Erä laukkuja oli puoleen hintaan outlet-hinnoista. Tarkoittaa, että jos parinsadan laukun outlet-hinta on satasen luokkaa, niin siitä lähti vielä puolet pois. Yhden ostin outlet-hinnalla ja kaksi puoli-ilmaiseksi.


Tässä näitä "päivän asuja" nyt sitten uusien laukkujeni kanssa. Turkoosiin laukkuun en taipunut, mutta tämä on vähän sinnepäin. Perhe ei olisi suonut minulle tätäkään väriä. Niin tottuneita he ovat äidin mustaan pussukkaan.


Itse olen kyllä todella innostunut tästä uudesta ulottuvuudesta elämässäni. Minun täytyy näköjään keksiä kaikki aivan itse. Jopa niinkin löydetty juttu, kuin käsilaukku. Tätä ilosanomaa tässä kaikille...


Tehkää lapsia ihmiset, ja ostakaa laukkuja!

5 kommenttia:

  1. Hienoilta näyttävät, mistä tulikin mieleeni, että mun täytyy varmaan täältä raissusta ostaa ihan vaan matkamuistoksi joku veska...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän hyvin, että täytyy. Tai huivi? Sellaisiinkin olen vähän hurahtanut. Lentokoneissa varsinkin tarvitsee huivin. Jopa lapsille käärin huivit kaulaan lennoille. On lomaflunssat vähentyneet radikaalisti.

      Poista
  2. Hyvä pointti! Molempi ehkä parempi? :)

    VastaaPoista
  3. Hienoja laukkuja olet kyllä löytänyt! Voisitkohan tehdä postausta tyttäresi vierailusta? Mitä teitte, missä kävitte jne.?

    VastaaPoista

Iloitsen jokaisesta kommentista!