keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Nuoripari Suomesta

Vanhin tyttäreni osti poikaystävälleen joululahjaksi lennot Saksaan pääsiäislomalla. Paketoi e-liput kirjekuoreen ja antoi jouluaattona. Jaakko ei ollutkaan käynyt meillä koskaan aiemmin. Nyt täytyi sitten tehdä kaikki vuodenaikaan ja säähän sopiva viikossa.

Sää on aina pepusta silloin, kun joku perheestä tulee meille vierailulle. Meillä on omassa kaupungissa viihtyisä uimarantakin, mutta koskaan emme ole päässeet käymään siellä tyttöjen kanssa, koska aina on ollut liian viileää. Tänä vuonna kevät on myöhässä, kuten se taitaa olla Suomessakin. Kaksi vuotta sitten pääsiäisenä (joka oli kyllä 2 viikkoa myöhemmin) nautittiin 27 asteen helteistä. Nyt ei kukkinut vielä magnolia, ei manteli eikä juuri edes omena ja kirsikkakaan.

Onneksi ei kuitenkaan satanut. Parina päivänä paistoi aurinkokin. Noina aurinkoisina päivinä ulkoilimme, ja pilvisinä päivinä shoppailtiin. Heidelbergissä on luonnollisestikin käytävä aina.

Heidelberg on runsaan 140 000 asukkaan kaupunki Saksan lounaisosassa Baden-Württembergin osavaltiossa Neckar-joen varrella. Entinen ruhtinaallinen residenssikaupunki on myös merkittävä yliopistokaupunki: Heidelbergin yliopisto on Saksan vanhin yliopisto ja leimaa vahvasti kaupungin elämää. ”Romantiikan kaupunkina” tunnettu Heidelberg on myös suosittu matkailukohde. Kaupungin maisemallinen kauneus jokilaaksoineen ja vuorenrinteineen, historiallinen vanhakaupunki ja maalauksellinen linnanraunio vetävät puoleensa runsain määrin turisteja eri puolilta maailmaa.
Heidelberg kuuluu Saksan lämpimimpiin seutuihin. Vuoden keskilämpötila on 10,7 °C, mikä on melkein kaksi astetta enemmän kuin Berliinissä ja vajaat kuusi astetta enemmän kuin Helsingissä. Suopean ilmaston ansiosta Heidelbergissä viljellään viiniä ja kaupungissa myös kasvaa joitakin Keski-Euroopan oloihin harvinaisia kasveja kuten manteli- ja viikunapuita ja jopa yksi öljypuu.
Heidelbergin linnustoon kuuluu kaksi jokseenkin eksoottista lajia. Kaupungissa elää vapaana lukuisia kauluskaijoja. Tämä papukaijalaiji esiintyy normaalisti Afrikassa ja Intiassa, mutta karanneet lemmikkilinnut ovat levinneet myös joihinkin Keski-Euroopan kaupunkeihin. Heidelbergin kanta syntyi 1970-luvulla, nykyään Heidelbergissä ympäristöineen arvellaan elävän jo noin 1300 kauluskaijaa. Neckar-joen varrella Neuenheimin kaupunginosassa pesivät Euroopan ainoat vapaana elävät joutsenhanhet. Otteet Wikipediasta

Me käytämme vieraat Heidelbergissä mm. vanhalla sillalla, vanhankaupungin kävelykadulla, linnanraunioilla, eläintarhassa ja Heiligenbergin vuorella.


Vanha silta Neckar-joen ylitse.


Heiligenbergillä sijaitsee natsihallinnon rakennuttama kopio antiikin kreikkalaisten teatterista, Thingstätte. 20 000 henkeä vetävää katsomoa käytetään nykyään lähinnä epävirallisten vappujuhlien pitopaikkana. Vuoren huipulle on äärimmäisen epäkäytännöllistä suunnitella suuria tapahtumia huonojen kulkuyhteksien ja puuttuvan infrastruktuurin (mm. vessat) vuoksi.


Eläintarhassa kannattaa ehdottomasti vierailla, mikäli on aikaa. Aivan parasta antia olivat toistakymmentä tuoretta kiliä, vaikka merileijonien syöttö-show kaksi kertaa päivässä pistävät kyllä kovasti kampoihin. On vaikeaa uskoa, että merileijona tunnistaa nimensä!

Viikon ohjelmaan mahtui shoppailua nuorten omasta toiveesta. Shoppailua Weinheimissa, Viernheimissa ja Wertheimin Outlet Villagessa. Wertheimissa viihtyy kyllä koko perhe :)


Ajelimme hiukan Frankfurtissa ja pistäydyimme 200 m korkeassa Main Towerissa. Kannattaa tiedostaa, että koira ei pääse tornin huipulle. Niinpä minä ja Elli jäätiin hissistä.

Yleensä käymme kaupunkimme omassa viihdekylpylässä, Miramarissa, aina silloin, kun meillä käy vieraita. Näin vieraiden odotus saa aina aivan ylimääräisiä kertoimia. Näin teimme tälläkin kertaa.

Koska hyvin syöminen kuuluu olennaisesti matkusteluun, viemme vieraitamme aina mieluisimpiin ravintoloihin. Yksi vakiintuneista käytännöistämme on syödä vähintään yksi aamupala Marktplatzilla, Weinheimissa, Cafe Florianissa. Sää ei valitettavasti vielä sallinut ulkona syömistä.


Oman kaupunkimme linnanrauniot, Windeck, käydään aina katsomassa. Weinheim on kahden linnan kaupunki, Zweiburgenstadt, mutta 1900-luvun alussa rakennettu Wachenburg on kauniimpi katsella vain kaukaa, ja mielellään pimeällä. Oikeasti, linnat valaistaan ihanasti pimeän tullen. Oman kaupunkimme Schloßparkin läpi on myös pakollista kävelyttää vieraat.

Harva pääsee meiltä pois käymättä ensin viiniviljelyksillä, joita kasvaa talomme takana, Bergstraßen rinteessä. Eikä päässyt Jaakkokaan. Toisena aamuna nostimme vävyntekeleen ylös aamukahdeksalta ja lähdimme juoksuttamaan koiraa. Ehkei hän pannut pahakseen.

2 kommenttia:

  1. Aivan uskomattoman kaunis tukka tyttärelläsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi. Aina väännetään kättä kuinka paljon leikataan ja paljonko laitetaan raitaa. Minä leikkaisin aina enemmän, ja Essi laittaisi aina enemmän raita-ainetta :D

      Poista

Iloitsen jokaisesta kommentista!