perjantai 7. kesäkuuta 2013

Kesästä tuli vaaleanpunainen

Kun ei ole pihaa ja puutarhaa, edes lehtenä, voi joka kesä valita kesävärin senhetkisen mielentilan mukaan. Hassu juttu, että sama väri on pysynyt suosikkina vuodenvaihteesta, jolloin valitsin ensi joulun teemavärin. Ja nimenomaan HYVÄ niin, koska tulin jo tehneeksi ostoksia ensi joulua ajatellen viime joulun alennusmyynneistä. Valkoinen on tietenkin vakio, tehosteväri vaihtelee.


Tänään iskin käteni sankoon. Eikä haitannut muuta kuin kirvelevien rupien osalta (Kaikkensa antaen). Kynnet menivät jo kesälomalla, kun en ehtinyt hoitaa niitä mitenkään. Parvekkeemme lattialta lähti kolme, ko-lo-me, ämpärillistä kuravettä. Tarkoittaa, että pesen parvekkeemme vain kerran vuodessa.


Parvekkeella sentään grillataan ja savustetaan lähes läpi vuoden. Saattaa olla kuukauden tauko jossain vaiheessa talvea, ettei käydä laittamassa ruokaa ulkona. Puita on ympärillä paljon, ja siitepölyä sen mukaan.


Ja tähän kohtaan voisin kertoa, että viime keväänä todettu siitepölyallergia ei sitten uusinut tänä keväänä. Viime kevät oli ensimmäinen kevät täällä. Kun olin yskinyt kolme kuukautta, siis todella yskinyt,  menin allergiatesteihin, jotka osoittivat, että olen allerginen lähes kaikille puille täällä. Yksi pahimmista oli pähkinä, joka kukkii joka vuosi parvekkeemme edessä. Lehvästö kurkottaa noin kahden metrin päähän parvekkeemme reunasta. Mutta eniveis, tänä (toisena) keväänä en saanut allergisia oireita mistään. En niin mitään.


Haluan tässä herättää toiveita kaikissa niissä, joissa äkillinen ympäristönvaihdos on herättänyt uuden allergian. Siihen voi siedättyä jo ensimmäisellä kerralla. Olin aivan valmis kaikkeen mahdolliseen lääkitykseen tänä keväänä, koska tiesin ongelmani. Mitään ei kuitenkaan tarvittu. Ja viime keväänä en siis käyttänyt mitään lääkitystä, mikäli sillä sitten on mitään merkitystä asiaan. Kotitohtori täällä miettii, että jospa se, että elimistöni kamppaili allergianaiheuttajaa vastaan koko kevään, sai sen myös kehittämään oman puolustusmekanisminsa. Mutta, tämä ilman lääketieteellistä koulutusta. I carry no response.


Mutta siis, ja osana päivitettyä "kotimme sisustusta", joka siis elää koko ajan: puhdistettu itäparvekkemme (neljä ensimmäistä kuvaa). Itä on erittäin hyvä, koska etelä tai länsi kävisivät kesähelteillä liian kuumiksi oleskella.


Kasviksien nimiä on turha kysellä. Minä en tiedä. Toivon, että ne elävät purkeissa, koska maata minulla ei ole.


Monivuotisen hortensian tiedän, ja se eli talven yli ruukussa parvekkeellamme. Sen kukinta on sininen, ja muut pikkuparvekkeen kukat ovat valkoiset. Pikkuparveke on etelään (kuvat 5-8), ja se vaatii jokapäiväistä hoitoa ja huolenpitoa. Onko liian kuuma, ja riittääkö pelkkä vesi paahteeseen. "Yrttitarhakin" on ensimmäisen vuoden kokeilu. Mal sehen...


11 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kyllä mä siellä puutarhalla mietinkin ja pyörin...

      Poista
  2. Voi että miten tämä sinun blogisi on niin ihana! :)

    VastaaPoista
  3. Tykkäsin tosi paljon tästä postauksesa, ja hih, sun huumorista!

    VastaaPoista
  4. *postauksesta, meniköhän nyt oikein, painoin vahingossa ennen kuin ehdin tarkastaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttää aivan oikealta :) Ja kiitos, kukista saa aina niin kivoja kuvia, että niiden kanssa on vaikeaa epäonnistua.

      Poista
  5. Kivat on kukat täälläkin - ja kiva postaus siinä kyytipoikana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta hei, sinä tiedät teikäläiset ruusukimput... Kiitos kuitenkin!

      Poista
  6. Samat värit täälläkin. :)

    VastaaPoista

Iloitsen jokaisesta kommentista!