perjantai 21. helmikuuta 2014

Suomi-Ruotsi

Keskiviikkona saimme heilutella Suomen lippua hyvällä syyllä. Omatunto onkin sitten toinen juttu. Suomen naisten sprinttihiihdon hopea, miesten sprinttihiihdon kulta ja miesten jääkiekon voitto Venäjästä sai lipun liehumaan parvekkeellamme. Siitäkin huolimatta, että pelotti vähän naapuruston asenne Suomen miesten sprinttikullan vuoksi. Tonttinaapuri tosin vakuutti, ettei haittaa mitään.


Tällä kerralla panostin kisakatsomoon vähän enemmän. Ystävät oli kutsuttu mukaan menoon, viinin maistelu aloitettiin jo edellisenä iltana, lippu ripustettiin parvekkeelle jo ottelun alussa ja ruokaa varattiin riittävästi.


Kuten kaikki tietävät, mikään ei auttanut voittoa ajatellen. Ruoka oli kuitenkin hyvää. Valmistin edellisenä iltana marinaadit kanalle ja jättikatkaravun pyrstöille, pilkoin salaatin, leikkasin leipäkuutiot kuivahtamaan ja keitin jälkiruoaksi pannacottan. Helmi leipoi kahvipöytään unelmatortun voikreemillä kummitädiltään saamansa lasten leivontaohjekirjan mukaisesti.


Tänään ei tarvinnut kuin kattaa pöytä. Ja paistaa kanoset ja krutongit, valmistaa caesar-salaatinkastike, mango- ja avocadosalsa.


Vieraidemme mukanaan tuoma voittosamppanja jäi sattuneesta syystä avaamatta. Onhan päivä vielä huomennakin!

2 kommenttia:

  1. Harvassa kisakatsomossa on noin hienosti katettu pöytä...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Oliskoos tämä ollut sellainen vip-aitio :D

      Poista

Iloitsen jokaisesta kommentista!