torstai 3. huhtikuuta 2014

Uusi aluevaltaus

Nyt ollaan astuttu sellaiselle alueelle, jossa ei olla ennen käyty. Paikkaan, josta voi olla vaikeaa päästä pois, eikä ole mitään käsitystä mikä reitti valitaan tai minne ollaan matkalla. Vaihtoehtoja riittää eikä perille pääse koskaan! Matka tulee varmasti kestämään eliniän. Olemme ensimmäistä kertaa elämässämme avanneet oven taiteen maailmaan niin päin, että siitä ovesta tultiin meille sisään. Hankimme ensimmäisellä kerralla kaksi teosta, jotka näyttävät sopivan meille kuin olisivat aina meidän olleetkin.


Tämä uusi maailma on jotain niin uutta ja ihmeellistä minulle! Valitsimme kuvat tunteen perusteella. Olen niin noviisi, että en uskalla harkitakaan seinälleni teosta, jossa on jotain epätäydellistä ja minua ärsyttävää. Kokeilimme seinällemme yhtä istuvaa naista, jonka kasvoissa oli jotain meitä kaikkia häiritsevää. Huomasin, että olisin mieluummin peittänyt hänen kasvonsa kuin katsonut niitä. Niinpä kokeilimme jotain muuta. Tämän Toni Stadlerin (1888-1982) Rückenaktin kanssa ei ainakaan tullut ongelmia kasvojen kanssa. Eikä tämä peppukaan tuntunut ketään ärsyttävän.

Etsiskellessäni tietoa taiteilijasta, löysin myynnissä olevan litografian tästä aiheesta. Tästä meidän alkuperäisteoksesta on tehty 50 kappaleen signeerattu sarja. Kuinka paljon minulla onkaan oppimista!


Toinen teos on Heike Ruschmeyerin (1956- ) Bolero. Ennen kuin löysin tietoa taiteilijasta, ajattelin teoksessa olevan pariskunnan tanssin pyörteissä niin, että varjo kuvaa liikettä. Tämä teos on siitä hauska, että sitä voi tulkita niin monella tavalla. Kun sitten luin, että taiteilijan työt ovat enemmänkin poliittisia kannanottoja ja dokumentoivat todellisuutta, usein kuolemaa kuten itsemurhia ja väkivaltarikoksia, saikin teos aivan uuden merkityksen minulle. Ja tämähän on aivan mieletöntä, koska tanssitulkintani jätti minulle paljon kysymyksiä auki. Nyt näen siinä kuolleen pariskunnan, joiden sielut tanssivat edelleen boleroa tai että varjona näkyy heidän elämänsä, jossa he tanssivat yhdessä. En usko, että mikään tulkinta on absoluuttisen oikea.

Miten mielenkiintoista olisi joskus tavata itse taiteilija ja kysyä häneltä, mitä hän ajatteli teosta tehdessään. Tämän taiteilijan kohdalla se olisi täysin mahdollistakin.


Kuin se olisi aina ollut siinä...


Eilen kilistimme uusille omistajille vanhojen omistajien kanssa. Molemmat olivat onnellisia. Teokset saivat nyt kodin, jossa ne pääsevät paremmin oikeuksiinsa kuin ennen.


Ikimuistoisen tilaisuuden kunniaksi kuulimme liikuttavan puheen, joka oli kirjoitettu vain meidän perhettämme ajatellen, ja saimme lahjaksi pienenpienen pronssiveistoksen, jonka on veistänyt taiteilija Dietrich Klinge (1954- ).


Jos olisin nähnyt tämän pienen patsaan näyttelyssä, en olisi uhrannut sille kovinkaan montaa hetkeä. Nyt kun se on oma, siihen muodostui välittömästi tunneside. Se on minun oma, pieni kippurani. Tuntuu hyvältä puristaa sitä nyrkissäni ja tuntea sen lämpenevän minulle. Saman taiteilijan muutkin vastaavat veistokset herättävät nyt sympatioitani niitä googletellessani. Pystyn jotenkin samaistumaan tähän hahmoon. Kuka ymmärtää miksi?

4 kommenttia:

  1. Kauniit teokset olette valinneet! Pidän erityisesti ylemmästä lyjykynätyöstä.
    Taiteen ostaminen on varmasti mielenkiintoinen uusi aluevaltaus, joka saattaa
    viedä mennessään.
    Ihan mahtavaa viikonloppua sinulle Hannaliina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja mahtava yllätys oli, että siitä oli tehty vedossarja. Tämä tuli iloisena yllätyksenä meille, mutta myyjäkin sanoo iloitsevansa asiasta meidän puolestamme.

      Kyllä nyt ei meinaa malttaa ulos lähteä, kun silmät lepää seinillä :) Vaikka ulkona on 25 asteen kelit...

      Eiku. Jalkapalloa heti aamusta aikaisin! Aurinkoa toivon sinunkin viikonloppuusi!

      Poista
  2. Tuo aluevaltaus olisi minulle myös uusi. Seinillämme on lähinnä lahjaksi saatua ja itse tehtyä taidetta sekä tietenkin lasten valokuvia. Jotain keramiikkatauluja olen joskus itse ostanut, mutta en yhtään taiteilijan tekemää uniikkia taulua. Kuulostaa mielenkiintoiselta projektilta:)
    Ihanaa viikkoa sinne♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh. Mielelläni tekisin itsekin jotain, kun vain osaisin! Siihen saakka kunnes löydän taiteilijan itsestäni, täytyy hankkia muiden taidetta :)

      Hyvää jatkoa sinnekin!

      Poista

Iloitsen jokaisesta kommentista!