perjantai 18. heinäkuuta 2014

Kätevä emäntä

Meillä oli nelihenkinen tuttavaperhe tällä viikolla vieraana kolmen vuorokauden verran. Hyvä ja läheinen tuttavaperhe. Kenenkään ei tarvinnut pingottaa. Kaikilla oli lomafiilis, ja lomasää. Tänään, heidän lähtöpäivänään yritettiin liikutella eviämme mahdollisimman vähän, ettei olisi tullut hiki. Lämpötila kipusi 33 asteeseen. Huomiselle on luvattu vieläkin enemmän. Ajattelin siirtyä rannalle veden äärelle, puun varjoon, kirjan välittömään läheisyyteen ja otan tyynyn mukaan. Annan päiväunelle luvan tulla, jos on tullakseen.

Paikallinen ystävättäreni tuumasi, että on paljon työtä, kun kuuli vieraistamme. Mietin että onko. Minulla on hyvä pyykkikone, lakanapyykki kuivuu itsekseen, vierasvessakin oli näköjään puhdistunut itsekseen ja ruokaa taisin laittaa vain kerran. Ei siis niin kovin työlästä!


Tuloiltanaan vieraat saivat syödäkseen sellaista, mistä olivat Facebookissa ohimennen maininneet jo kuukausia aiemmin. Aina kannattaa siis varoa mitä toivoo, sillä koskaan ei voi olla varma, jos vaikka toiveet toteutuisivat. Rakensin jälleen turkkilaisen illallisen, eivätkä lapsetkaan onneksi nääntyneet nälkään.


Meidän kylällämme on ainakin kaksi linnaa. Toisessa toimii varsin mukava ravintola. Veimme sinne vieraamme illalliselle toisena yhteisenä iltanamme. Linnan pihalle ei kahden yksityistilaisuuden vuoksi mahtunut istumaan, mutta sisällä oli tyhjää täynnä. Söimme sisällä ja nautimme näköalasta ruokailun jälkeen. Näillä helteillä saattoi olla vain hyväkin vaihtoehto syödä sisällä.


Koska meillä oli vain kolme päivää, täytyi lounaatkin käyttää hyväksi. Eräällä lounaalla ajoimme naapurikaupungin linnalle syömään, näköalan vuoksi. Onneksi vieraamme olivat myös sitä mieltä, että jo vain kannatti ajella. Saksa on täynnä vanhoja linnoja. Eikä linnoja yleensä rakennettu aivan pöllöihin paikkoihin.


Viimeisenä iltana olimme saaneet kutsun grillaamaan ystävillemme naapuriin. Vierainemme. Ilma oli kuin linnunmaitoa, auringonlasku valaisi terassia, keskustelunaiheet olivat mielenkiintoisia, rauhallinen jazz soi taustalla, ruoka oli maukasta eikä viini loppunut kesken. Vain ilta oli liian lyhyt.

2 kommenttia:

Iloitsen jokaisesta kommentista!