tiistai 26. toukokuuta 2015

Suomi - Finnland

Kolmen viikon päästä tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun muutettiin Suomesta Saksaan. Neljän vuoden aikana on useampikin ajatus risteillyt näiden kahden maan välillä. Nyt kun olemme parhaillaan Suomessa kahden viikon lomalla, ovat nämä ajatukset taas ajankohtaisempia kuin monesti tavallisessa arjessa.

Tällä hetkellä katson kotimaatani korostuneesti vierain silmin sen vuoksi, että olemme todella paljon keskustelleet Suomesta saksalaisten ja myös muunmaalaisten tuttaviemme kanssa. Etenkin saksalaisten nuorten keskuudessa on kuulemma trendikästä fanittaa Skandinaviaa ja Suomea. On viileetä matkustaa Pohjoismaissa. Saksalaisen GEO.de Reisecommunity -sivuston mukaan Suomi ja Ahvenanmaa ovat kymmenen trendikkäimmän matkustuskohteen listalla viidentenä. Ihan siellä Havaijin ja Taiwanin joukossa!

Ensimmäiset pari päivää tuntuivatkin siltä, niin kuin oltaisiin ulkomailla lomalla. Nyt alkaa tottumus vallata tilaa mielessäni. Asiaa varmasti korosti se, että en ollut käynyt Suomessa kokonaiseen vuoteen. Edellisestä saunareissustakin oli se vuosi. Lentokentällä hätkähteli kuullessaan suomen kieltä, koska Saksassa aina hätkähtää kuullessaan jossain suomea. On lähes välttämätöntä käydä juttelemaan. Pitää myös pitää kieltä keskellä suuta, ettei puhu ääneen kaikkia ajatuksiaan, koska siihen on tottunut.

Kamerani muistikortilta löytyi kymmeniä kuvia kukkivista mustikanvarvuista. Saksassa ei mitään syödä suoraan luonnosta, eikä ainakaan meidän korkeudeltamme sieltä juuri mitään syötävää löydäkään. Mustikat tulevat puutarhalta pensaista. Metsissä ketut ja mäyrät levittävät myyräekinokokkivirusta ulosteidensa välityksellä, joten vaikka joku varpu jostain löytyisikin, ei polven alapuolella kasvavia asioita laiteta suuhun, ainakaan kypsentämättä.



Merenrantaa löytyy Saksasta vain pohjoisesta. Sitä pidetäänkin terveyden ja hyvinvoinnin tyyssijana. Itämeren rannikolla käydään saamassa apua monenlaisiin terveydellisiin ongelmiin ja siellä vietetään mahdollisuuksien mukaan useita viikkoja rentoutuen ja merellisestä ilmastosta nauttien. Ja onhan Suomen rannikko kaunis! Järvet ovat Saksassa myöskin harvinaisia, mutta järven rantaan en ole tällä lomallani päässyt vielä itsekään.





Iso osa Suomi-lomiamme on aina sukulaiset ja ystävät. Sen osalta matkamme on vasta alussa. Kalenteri on täynnä tapaamisia, joita odotamme innolla. Onpa siellä ihana perhejuhlakin merkittynä ensi viikonlopulle.