keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Florida Road Trip

Perheemme pääsiäislomalle ajoittuneet Floridan ympäriajot odottavat edelleen jäsentymistä päässäni. Reiluun viikkoon mahtui niin paljon elämyksiä ja ajattelemisen aihetta, etten ole pystynyt tuottamaan niistä tekstiä. Lomanjälkeinen, jo toista kuukautta kateissa oleva unirytmini ei helpota asiaa.

En sanottavammin pidä useamman postauksen ketjuista yhden reissun tiimoilta ellei postauksia sitten kirjoitella suoraan paikan päältä tuoreeltaan. Toteutankin tämän postauksen kuvapäiväkirjan tapaan, ja mikäli jostain aiheesta syntyy enemmän keskustelua kommenttikentässä, niin harkitsen sitten josko sisältöä olisi ihan oman otsikon verran.


Perhe Hilfiger  ja Disney World, Orlando. Magic Kingdomiin ei meidän perheen tarvitse enää mennä, mutta mukavaa on, että se on kertaalleen nyt käyty. Hilfigeriä tuotiin kotiin uuden Samsoniten matkalaukullisen verran. Outletit <3


Universal Studios on meidän juttu. Pilkkuun asti juhlittiin tämäkin päivä.


Orlandosta suuntasimme länsirannikolle, Anna Maria Islandille. Tapasimme tuttavaperheen rouvan lähikaupassamme pikaisesti noin kuukausi ennen matkaamme. Kolmessa minuutissa lihatiskin ja juustohyllyjen välissä selvitimme, että satumme olemaan Floridassa juuri samalla viikolla kuukautta myöhemmin. Niinpä muutimme suunnitelmiamme niin, että piipahdimme yhden yön verran heidän huvilallaan. Sumuinen ilmakaan ei tehnyt tyhjäksi sitä tosiasiaa, että Anna Maria Island voisi olla juuri sopiva lomakohde rauhaa, hiljaisuutta ja kauneutta rakastavalle.


Eikö tämä kuva kerrokin paljon saaren tunnelmasta?


Länsirannikkoa jatkoimme Naplesiin, josta bongasimme taas yhden Outletin! Naplesista Key Largoon ajoimme Evergladesin kansallispuiston halki tietä US-41. Everglades on osa Unescon maailmanperintöluetteloa. Vinkin saatuamme käännyimme pienelle hiekkatielle, joka teki noin 30 kilometrin mutkan matkaamme. Emme kuitenkaan olisi voineet tehdä viisaammin. Saimme oikeasti ajella hissukseen, ettemme olisi törmänneet tien varrella päivää paistatteleviin alligaattoreihin. Niitä oli kymmeniä! Kierrokset alkavat taas nousta muistellessani...


Hän oli jättänyt työnsä IT-alalla vaimonsa jätettyä hänet ja kaksi lasta keskenänsä. Oli ollut opeteltava laittamaan ruokaa. Muutto keskelle Evergladesin kansallispuistoa oli innostanut perustamaan pienen tienvarsiravintolan. Parasta, ja ainoaa, pullet pork'ia, mitä olen koskaan maistanut! Kuivat sämpylät nakattiin pihalla asustavalle Jack-alligaattorille.


Tästä tukka pystyssä -kuvasta on taiteellisuus kaukana, mutta olkoon! Puolen tunnin retki airboatilla rämeellä, jossa riitti, että vettä on sentin verran, oli päätetty yhtä aikaa lentolippujen ostamisen kanssa. Koska olimme jo nähneet alligaattorit, ei meillä ollut paineita niiden näkemiseen ruohorämeellä. Oppaan asiantunteva selostus rämeen luonteesta, sen kasvillisuudesta ja eläimistä oli sitäkin parempaa antia.


Puolen päivän kalastusretki oli Key Largo -päiviemme kohokohta. Kalaa oli ja sitä tuli! Keskimääräinen kalan koko oli noin 20 cm. Sitä pienemmät päästettiin takaisin kasvamaan. Takaisin päästettiin myös myrkylliset ja muuten vain vaaralliset piikkievät. Joka ikinen saalistamamme kala oli tällaisellekin kalanaiselle kuin minulle aivan uusi ja outo. Sanottakoon tässä nyt, että yhtenä harvoista retkueemme jäsenistä päästelin eväkkäät aivan itse koukuistaan, vaikka henkilökunta oli täydessä valmiudessa meitä auttaakseen.


Palveluun myös kuului saaliin perkaus. Paikalliset ravintolat tarjosivat listoillaan kala-aterioita asiakkaan omista kaloista. Tähän haaviin mekin uimme sulavin liikkein. Maksettiin siitä, että saimme syödä omat eväämme!


Ei mennyt siis hukkaan päivän työ. Eikä mennyt hukkaan yhtään mikään. Perkkuutähteetkin jaettiin jos ei ihan tasan, niin ainakin suhteellisen sovussa. Go Pelicans!


Tässä kohtaa alkoi kartanlukijalla jännittää. Approaching Miami, heading to Miami Beach!


South Beachilla oli kuntoilualue, jossa päivettyneet sekä luonnostaan tummahipiäiset rantaleijonat pullistelivat ohikulkijoiden iloksi reilun 30 asteen helteessä. Ilman paitaa! Vetelipä siellä leukoja hellemekossaan eräs suomalainen mummoikään ehtinyt valkoihoinenkin. En ole vielä löytänyt pätkää Youtubesta, mutta huomasin sivusilmällä, että suoritus ikuistui täysin tuntemattomalle muistikortille.


Miami Beachilla oli korkeiden aaltojen ja ihoa hellivän, lämpöisen meriveden lisäksi parasta katuelämän värikkyys. Avoautoista jyskyttävä musiikki, ilman kypäriä ja lyhyissä shortseissaan ajelevat moottoripyöräilijät, jalkakäytävillä lähes olemattomissa vaatteissa kuljeskelevat sekä ravintoloissa istuskelevat kaikenväriset ja -rotuiset ihmiset, ruokien tuoksu, ilman paahtava kuumuus, nurmikolla tanssivat ja kuperkeikkaa heittävät hipit olivat vain osa koko sitä kirjoa, joka antoi virikkeitä aivan jokaiselle aistille. Yhdessä iltapäivässä bongasin enemmän luksusautomerkkejä kuin elämässäni tähän saakka yhteensä. Miami Beachille on myös tultava toistekin, mutta ei rauhaa ja hiljaisuutta etsimään!

9 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista! Miten tulikin kerronnastasi mieli lähteä tuonne vaikka en koskaan mikään jenkkifani ole ollutkaan :) Minusta ei kyllä kartanlukijaksi olisi tuolla kun olen hyvä eksykään täälläkin ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse huomasin hämmästyksekseni ihastuvani amerikkalaisten hyvään itsetuntoon. Ihmiset uskalsivat nousta framille eri tilanteissa, tanssia spontaanisti lippuluukun jonossa, laulaa ja ottaa kontaktia täysin vieraisiin ihmisiin. Ihmiset olivat kiinnostuneita toisista ihmisistä, ja kävimmekin monia hyviä keskusteluja useiden paikallisten kanssa. Sopi niin minun luonteelleni!

      Poista
    2. Minun yks unelma on päästä west coastille. Ihana reissu teillä! Ansku

      Poista
    3. Sinne olisikin matkaa, ja aikaeroa! Minä menin aivan sekaisin jo tästäkin mokomasta :D Oikeasti tuntuu, että matkustan enää joko pohjoiseen tai kunnolla etelään!

      Poista
  2. Haittaako sinua äitinä kun Anni lisää varsin paljastavia / tyrkkyjä kuvia instagramissa ja snapchatissa? Harmittaa hänen puolestaan kun nätti tyttö kyseessä mutta sitten huomiota pitää hakea rintavaolla, belfieillä ja ties millä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä ole viime aikoina haitannut. Äläkä sinäkään turhaan harmittele. Pahempaakin löytyy :D Jokainenhan voi seurata arvojansa vastaavia somettajia. Tarjontaa löytyy tänä päivänä onneksi monenlaisiin tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin.

      Poista
  3. Heipat !

    Seuraan koko teidän perheen naisten blogeja mielenkiinnolla ja bongasin Annin blogista sinusta upeat kuvasi. Tässä 45 + mennään ja muistan tuossa joskus sinun elämäntaparemonttisi, esim alkon pois jättämisen jne. Elämä pelissä, taisi olla otsikko. Kertoisitko jotain asiasta, kun olet niin vaan todella upea Annin kuvissa, että mikäs on kuntoilu ja ruokailutilanne tätä nykyä, miten syöt, kuntoilet ja juot?

    Tässä kun vaihdevuosien kanssa kamppaillaan, että vaikka tekee ja syö niin kuin ennen, paino vaan tuppaa nousemaan.

    Kivaa kesää ja vastaa, jos viitsit. Upeat tyttäret sinulla ! Ja myös blogistasi huomaavani elämänarvot kohtaavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain tästä niin hyvän postausidean! Kiitos sinulle ihana! Saat aivan oman postauksen vastauksena kysymykseesi :D

      Keskieurooppalainen poskisuudelma molemmille poskillesi, alkaen vasemmalta!

      Poista
  4. Kiitos, kiinnostaa kovasti mistä henkilökohtainen motiivi löytyi, koska niin selvästi näki kuvista hyvinvoinnin )).

    VastaaPoista

Iloitsen jokaisesta kommentista!